SÄÄNKESTÄVÄT BETONIT

Betonin säänkestävyyteen vaikuttavat ilman hiilidioksidista aiheutuva betonin karbonatisoituminen ja pakkasrasituksesta aiheutuva betonin rapautuminen.

Yleisin betoniin vaurioita aiheuttava säärasitus Suomessa on kostean betonin toistuva jäätymis-sulamis ilmiö. Vaurioitumisen nopeus riippuu jäätymis-sulamissyklien määrästä ja betonin kosteuspitoisuudesta. Kaikki ulkona olevat ja sateelle alttiit rakenteet ovat tämän rasitustekijän kohteena. Betonin sisältämän veden jäätyessä, sen tilavuus kasvaa ja siitä aiheutuva paine rikkoo betonin rakennetta.

Betonin pakkasenkestävyys  riippuu betonin vesi-sementtisuhteesta ja betonin sisältämästä huokosilmamäärästä. Kussakin pakkasrasitusluokassa (by65, Betoninormit) säilyvyys ja käyttöikäsuunnittelu, on betonin sementti- ja huokosilman määrälle annettu ohjearvot. Huokostimen annostelu ja massan sekoitus vaativat huolellisuutta ja käytettävien lisäaineiden tuntemusta. Massaa on sekoitettava riittävän pitkä aika, jotta huokostimen aikaansaama ilmamäärä syntyy betoniin. Ilmamäärä on aina mittauksin tarkistettava. Jos massaa joudutaan sekoittamaan betoniautossa työmaalla on varmistauduttava siitä että lisäsekoitus ei nosta liiaksi massan ilmamäärää. 

Betonin pakkasenkestävyyttä kuvataan tavanomaisissa rakenteissa F-luvulla. F-luku kuvaa betonin kykyä vastustaa pakkasrasitusta rakenteissa, jotka eivät ole alttiita suolarasitukselle.  Betonin pakkasrasitus on otettava huomioon betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelussa sekä betonin valinnassa. Suunnittelija voi valita betonin rasitusluokka-arvon valmiista betoninormien taulukoista, jotka on laadittu rakenteiden 50 ja 100 vuoden käyttöiälle. Betonin valmistaja voi myös tarvittaessa  käyttää normeissa esitettyä F-luvun laskentamenetelmää, jolloin betonin koostumusta voidaan säätää tarkemmin tietyissä rajoissa.

Jos huokostettuun massaan joudutaan sekoittamaan myös notkistinta, se saattaa vaikuttaa huokosilman määrään. Siksi kunkin huokostimen ja notkistimen yhteisvaikutus on aina ennakkokokein testattava.