Betonisanasto
Betonisanastosta löytyy betoniin liittyvää sanastoa. Sanoja voi hakea joko aakkosten mukaan tai hakusanalla.
Ilmoitathan (Betonitieto), jos joku tärkeä sana puuttuu sanastosta.
#
Ristikkomerkki # (myös risuaita, ruutu tai numeronmerkki) on merkki, jota käytetään betonitekniikassa merkitsemään seulasarjan seulan kokoa, esimerkiksi # 0,125 mm tai vaihtoehtoisesti 0,125 mm #, tarkoittaa seulaa, jonka silmäkoko on 0,125 mm.
Alkali- kiviainesreaktio
eng. alkali-aggregate reaction
Betonia rapauttava ilmiö, jossa betonikiviaineksen tietyt mineralit reagoivat kemiallisest betonin huokosvedessä olevien alkalien (K+ ja Na+) sekä hydroksyyli-ionien (OH-) kanssa. Reaktion seurauksena syntyy geeliä, joka imee itseensä vettä ja paisuu rikkoen betonia.Tapahtuakseen reaktio tarvitsee vettä, reaktiivista kivianesta sekä suhteellisen korkeaa alkalisuutta. Jos yksikin näistä puuttuu, reaktiota ei tapahdu. Tyypillisiä alkali-kivianesreaktion ilmenemispaikkoja ovat mm. uimahallit sekä sillat. Aihetta on käsitelty tarkemmin betonin säilyvyyden yhteydessä.
Ankkurijänne(menetelmä)
eng. post-tensioned tendons
Betonirakenne voidaan jännittää periaatteessa kolmella eri menetelmällä, joita ovat tartuntajännemenetelmä sekä ankkurijännemenetelmä, jossa jänteet joko injektoidaan tai jätetään tartunnattomiksi. Ankkurijännemenetelmässä rakenteeseen asennetaan raudoituksen yhteydessä jänteitä varten kanavat suojaputkien avulla tai muulla tavoin. Kun betoni on kovettunut riittävästi, kanaviin pujotetut jänteet jännitetään, ankkuroidaan kiilaamalla ja suojataan injektoimalla. Jännevoima siirtyy betoniin jänteiden päissä olevien ankkurikappaleiden välityksellä.
Betonin viskositeetti
eng. viscosity of concrete
Betonimassan virtausvastus, kun virtaus on alkanut.
Betoniperhe
Betonityösuunnitelma
eng. concrete work plan
Kohteen betonityönjohtajan laatima suunnitelma ennen betonitöiden aloittamista. Betonityösuunnitelma on kuvaus rakennuskohteen eri betonitöistä. Suunnitelman laajuus, tarkkuus ja painopisteet määräytyvät kohteen mukaan. Yksinkertaisimmissa kohteissa voi riittää betonointipöytäkirjan esitäyttö. Suunnitelmaa tarkennetaan ja tarvittaessa muutetaan ennen kutakin betonoitavaa rakennetta. Kustakin betonointiosasta laaditaan lisäksi erillinen tarkempi betonointisuunnitelma.
Ks. aiheesta tarkemmin betonitöiden suunnittelu.
Betonointisuunnitelma
eng. concrete placement plan
Betonityösuunnitelmaa tarkempi, kustakin betonoitavasta rakenteesta laadittava betonintisuunnitelma, sisältää mm. tiedot valettavasta rakenteesta, jaon betonointiosiin, perustiedot betonin ominaisuuksista, tiedot betonin siirroista ja tiivistämisestä, tiedot betonointinopeudesta ja työsaumoista, aikataulun, betonimenekit, henkilöresurssit (työnjohto, henkilövahvuus) sekä tiedot käytettävästä kalustosta.
Ks. aiheesta tarkemmin betonointisuunnitelma.
Ca(OH)2 , CH, kalsiumhydroksidi
Betonin emäksisyys on peräisin pääasiallisesti sementin hydrataatiossa syntyneestä kalsiumhydroksidista Ca(OH)2 (sementtikemiassa merkitty CH). Hydrataatiossa syntyvän kalsiumhydroksidin määrä on sitä suurempi mitä korkeampi sementin määrä on ollut ja mitä korkeampaan hydrataatioasteeseen on onnistuttu hyvällä jälkihoidolla pääsemään. Pozzolaanisten seosaineiden (mm. silika ja lentotuhka) toiminta perustuu siihen, että ne kuluttavat hydrataatiossaan kalsiumhydroksidia. Betonin karbonatisoituessa kalsiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia Ca(OH)2 + CO2 = CaCO3 + H2O.
CE -merkintä
eng. CE -marking
Mikäli valmistajan rakennustuotteelle on julkaistu yhdenmukaistettu tuotestandardi, CE-merkintä on tuotteelle pakollinen. Lue lisää.
Rakennustuotteiden CE-merkintä poikkeaa muiden tuotteiden CE-merkinnästä. Rakennustuotteen CE- merkintä ei ole osoitus siitä, että tuote täyttää rakennuskohdetta koskevat kansalliset määräykset. Rakennustuotteen sopivuus tulee aina arvioida kyseessä olevaa rakennuskohdetta ja sen toteuttamista koskevien rakentamismääräysten mukaisesti.
Kaikkia rakennustuotteita ei voi eikä saa CE-merkitä. Tällaisille tuoteryhmille ei ole olemassa yhdenmukaista standardia tai niille ei ole hankittu eurooppalaista teknistä arviointia (ETA), esimerkkinä tällaisesta tuotteesta on valmisbetoni. Lisää tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä saa esimerkiksi hEN -helpdeskistä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta.
CLP-asetus
eng. CLP Regulation (for "Classification, Labelling and Packaging")
CLP-asetus, eli Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus.
Asetus kokonaisuudessaan: CLP-asetus
Co-polymeeri
eng. co-polymer
Tunnetaan myös nimella kopolymeeri. Co-polymeeri on polymeeri, joka on muodostunut kahdesta tai useammasta keskenään erilaisesta monomeeristä. Co-polymeerejä valmistetaan polymerisoimalla eri monomeerejä eli yhdistämällä monomeerit toisiinsa. Tätä kutsutaan kopolymeroinniksi. Co-polymeeri eroaa homopolymeerista, jossa on vain yhtä monomeeriä.
CSH (-geeli)
eng. CSH / Calcium silicate hydrate
CSH -geeli eli kalsium-silikaatti-hydraattigeeli on sementin pääreaktiotuote, joka vastaa sementin lujuudesta. Sitä syntyy, kun sementin sisältämät C3S (trikalsiumsilikaatti)ja C2S (dikalsiumsilikaatti) -mineraalit reagoivat veden kanssa (kaavoissa käytetään sementtikemian merkintöjä):
2 C3S + 6 H2O = C-S-H + 3 Ca(OH)2
2 C2S + 4 H2O = C-S-H + Ca(OH)2
Erikoisbetonit
Erikoisbetoneilla tarkoitetaan betoneita, joiden valutapa, lujuus tai betonointimenetelmät poikkeavat tavanomaisesta, yleisestä rakentamisesta. Näitä erikoisbetoneita ja -menetelmia ovat mm. itsetiivistyvät betonit eli IT-betonit, korkealujuusbetonit, ruiskubetonit, kuitubetonit, betonit vedenalaisiin valuhin sekä massiivirakenteisiin, liukuvalu sekä jännitettyjen betonirakenteiden valmistus. Lue lisää erikoisbetoneista.
Ettringiitti
eng. ettringite
Veden ja sementin välisissä reaktioissa syntyvä aine, jota muodostuu kun sementin sisältämä trikalsiumaluminaatti (C3A) reagoi sementtiin lisätyn kalsiumsulfaatin (ylensä kipsin) kanssa. Ettringiitti kiteytyy sementikiviveen neulamaisina kiteinä.
Tavallisen ettringiitin lisäksi betonissa voi esiintyä ns. myöhäisen ettringiittireaktion synnyttämää ettringiittiä, jonka syynä on yleensä betonin liian voimakas lämpökäsittely kovettumisen aikana, mikä aiheuttaa häiriöitä sementin kovettumisreaktiossa. Ettringitti kiteytyy betonin tiivistys- ja suojahuokosten huokosten seinämille, jolloin suojahuokosten tilavuus pienenee ja betonin pakkasenkestävyys heikkenee. Ettringiittireaktio voi siten johtaa rapautumiseen joko pakkasrapautumisen kautta tai jopa siten, että huokosten täyttymisen seurauksena syntyvä paine aiheuttaa säröjä betoniin.
Katso myös sulfaatinkestävyys.
Ettringiittikiteytymän lähes kokonaan täyttämä ilmahuokonen, kuva: Jarkko Klami.
FEM
eng. Finite Element Method
Elementtimenetelmä eli FEM tarkoittaa jatkuvan systeemin jakamista osiin (diskretointia) niin, että vapausasteiden määrä muuttuu äärettömästä rajalliseksi.
FISE
FISE Oy on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys. FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista sekä jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenneratkaisuista.
Geelivesi
eng. gel water
Sementtigeeliin fysikaalisesti sitoutunutta vettä. Sementtigeelikiteiden väliin jää vapaata vesitäytteistä tilaa, jota kutsutaan geelivedeksi/ geelihuokosiksi. Tämä tila on niin pieni (1...5 nm), että veden liikkeet huokosissa ovat hyvin hitaita eikä niissä oleva vesi (geelivesi) yleensä jäädy. Geelihuokosia on noin 25...30 % sementtigeelin kokonaistilavuudesta. Geelivesi haihtuu kuumennettaessa (> 105 oC ) mutta ei osallistu sementin hydrataatioon, kuten kapillaarihuokosissa oleva kapillaarivesi.
Hie
eng. section
Betonista mikroskooppitutkimusta varten hiomalla valmistettu näyte. Ks. tarkemmin ohuthie ja pintahie.
Humus
eng. humus
Humus on yleisnimitys kasviperäisen orgaanisen aineen hajoamistuotteille. Betonin kiviaineksena käytettävä materiaali ei saa sisältää haitallisia määriä humusta, sillä humus voi hidastaa tai jopa estää betonin kovettumisen kokonaan. Kiviaineksen humuspitoisuus määritetään humuskokeella, jossa natriumhydroksidiliuosta lisätään näyteastiaan ja sekoitetaan kiviaineksen kanssa. Mahdollinen humus värjää liuoksen tummaksi.
Huokosjako
eng. spacing factor
Huokosjako ilmaisee laskennallisen arvon suurimmalle etäisyydelle sementtipastan mistä tahansa pisteestä lähimmän suojahuokosen pinnalle, yksikkönä mm. Huokosjaon tulos määrittelee betonin pakkasenkestävyyden suunnitellun käyttöiän ja rasitusluokan XF1 ja XF3 mukaan.
Hydraulinen materiaali
eng. hydraulic material
Hydrauliset materiaalit sitoutuvat ja kovettuvat veden lisäämisen jälkeen. Reaktio tapahtuu sekä vedessä että ilmassa. Syntyvä reaktiotuote on vedenkestävä.
Portlandsementti ja aluminaattisementti ovat esimerkkejä tällaisista materiaaliesta.
Jännityskorroosio
eng. stress corrosion cracking, SCC
Ollessaan samanaikaisesti vetojännityksen ja korroosiota aiheuttavien tekijöiden vaikutuksen alaisena raudoitus voi syöpyä erittäin nopeasti. Tällaisia syöpymismuotoja ovat jännityskorroosio ja vetyhauraus, joiden esiintymiselle on suurimmat mahdollisuudet jänneraudoituksessa. Jännityskorroosiossa paikalliset anodireaktiot johtavat halkeamien syntymiseen teräksessä. Näiden korroosiomuotojen välttämiseksi voimakkaasti jännitetyn jänneraudoituksen tulee olla niin hyvin suojattu, ettei se edes paikallisesti menetä passiivisuuttaan.
Katso myös vetykorroosio.
Kalsiumhydroksidi, Ca(oh)2
eng. calsium hydroxide
Betonin emäksisyys on peräisin pääasiallisesti sementin hydrataatiossa syntyneestä kalsiumhydroksidista Ca(OH)2 (sementtikemiassa merkitty CH). Hydrataatiossa syntyvän kalsiumhydroksidin määrä on sitä suurempi mitä korkeampi sementin määrä on ollut ja mitä korkeampaan hydrataatioasteeseen on onnistuttu hyvällä jälkihoidolla pääsemään. Pozzolaanisten seosaineiden (mm. silika ja lentotuhka) toiminta perustuu siihen, että ne kuluttavat hydrataatiossaan kalsiumhydroksidia. Betonin karbonatisoituessa kalsiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia Ca(OH)2 + C2O = CaCO3 + H2O.
Kalsiumkarbonaatti
eng. calcium carbonate
Sementin tärkeimmän osa-aineen portlandklinkkerin pääraaka-aine on kalkkikivi, joka on suurimmaksi osaksi kalsiumkarbonaattia CaCO3. Sementtiklinkkerin polton yhteydessä (sementin valmistusprosessi) kalkkikivi (CaCO3) hajoaa kalsiumoksidiksi ja hillidioksidiksi (CaO + CO2). Tutustu asiaan tarkemmin kohdassa sementin valmistus.
Betonin karbonatisoitumisreaktiossa ilman hiilidioksidi CO2 reagoi betonin kalsiumhydroksidin Ca(OH)2 kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO3. Kun karbonatisoitunut betonivyöhyke saavuttaa raudoituksen, teräksen korroosio voi alkaa.
Kapillaarihuokoset
eng. capillary pores
Sementtikivessä on useita erilaisia huokosia: geelihuokosia, kapillaarihuokosia, supistumishuokosia, suojahuokosia ja tiivistyshuokosia. Kapillaarihuokoset muodostuvat sementtiliimassa tarvittavasta ylimääräisestä vedestä, joka on tarpeen betonin notkeuden saamiseksi työstettävyystasolle, ts. vedestä, joka ei ole sitoutunut hydrataatiossa eikä joutunut geelihuokosiin.
Betonin työstettävyys vaatii yleensä vesi-sementtisuhdetta 0,4 suuremman vesimäärän käyttöä. Tällöin reagoineiden sementtipartikkeleiden väliin jää suurempia vesitäytteisiä tiloja, joita geelikiteet eivät voi täyttää. Näin syntyviä tiloja kutsutaan kapillaarihuokosiksi. Sementtikiven kapillaarihuokoisuus kasvaa betonin vesi-sementtisuhteen kasvaessa ja laskee hydrataation edetessä, kun yhä suurempi osuus kokonaisvedestä sitoutuu. Jos vesi-sementtisuhde (v/s) on alle 0,4, täysin hydratoituneessa betonissa ei ole lainkaan kapillaarihuokosia. Jos taas vesi-sementtisuhde on alle 0,6, kapillaarihuokosto täysin hydratoituneessa betonissa ei ole jatkuva eikä kapillaarinen liike siten ole mahdollinen.
Kapillaarihuokoset ovat betonille haitallisia, koska niiden kautta vesi pääsee imeytymään betoniin sekä liikkumaan ja jäätymään betonissa. Kapillaarisen vedenliikkeen myötä betoniin pääsee imeytymään haitallisia aineita kuten suoloja ja klorideja. Kapillaarihuokoset eivät siis ole toivottuja. Jos betonilta vaaditaan hyviä ominaisuuksia, tulee käyttää sellaista betonia, jossa kapillaarihuokosia on mahdollisimman vähän.
Karbonatisoituminen
eng. carbonation
Betonin karbonatisoitumisreaktiossa ilman hiilidioksidi CO2 reagoi betonin kalsiumhydroksidin Ca(OH)2 (sementtikemian merkintä CH) kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO3. Kun karbonatisoitunut betonivyöhyke saavuttaa raudoituksen, teräksen korroosio voi alkaa.
Karbonatisoitumisen nopeus riippuu monista betonin laatutekijöistä, mutta ennen kaikkea betonin tiiviydestä (diffuusiovastuksesta) ja kalsiumhydroksidipitoisuudesta. Tiiveys vaikuttaa siihen, kuinka helposti ilman hiilidioksidi ja rikkiyhdisteet pääsevät tunkeutumaan betoniin. Betonin huokosrakenteeseen ja tiiviyteen vaikuttavat eniten betonin vesi-sideainesuhde ja hydratoitumisaste. Vesisideainesuhteen alentuessa ja samalla lujuuden kasvaessa tiiviys lisääntyy voimakkaasti. Halkeamat lisäävät hiilidioksidin tunkeutumista paikallisesti.
Kemiallinen korroosio
eng. concrete degradation
Betonin kemiallisessa korroosiossa kemialliset rasitukset aiheuttavat betoniin joko sisäistä tai ulkoista korroosiota. Ulkoisessa kemiallisessa korroosiossa betonin kanssa kosketuksiin joutuvat aineet reagoivat betonin osa-aineiden kanssa tai liuottavat niitä vaurioittaen betonirakennetta. Betonia syövyttäviä aineita ovat muun muassa hapot ja sulfaatit. Sisäistä korroosiota betonille voivat aiheuttaa muun muassa kiviaineksen sisältämä humus, alkali-kiviainesreaktio ja joko kiviaineesta tai sementistä peräisin olevan sulfaatin aiheuttamat paisumisreaktiot. Betonin kemiallista korroosiota on käsitelty tarkemmin osiossa säilyvyys.
kimmokerroin
Kun kiinteää kappaletta kuormitetaan, sen muoto muuttuu. Jos kuormituksen poistuessa kappaleen muoto palaa ennalleen, on kyseessä kimmoinen muodonmuutos. Kimmokerroin on kerroin, joka kuvaa kappaleeseen kohdistuvan jännityksen suhdetta sen aikaansaamaan suhteelliseen venymään. Mitä suurempi kimmokerroin on, sitä jäykempi materiaali on kyseessä. Kimmomoduulin avulla voidaan laskea kimmoisesta materiaalista tehdyn sauvan pituuden muutos, kun siihen kohdistuu venyttävä tai puristava jännitys. Toisin sanoen se ilmoittaa, minkä verran kappale pitenee venytettäessä tai lyhenee puristettaessa.
kimmomoduuli
eng. modulus of elasticity
Kimmomoduulin avulla voidaan laskea kimmoisesta materiaalista tehdyn sauvan pituuden muutos, kun siihen kohdistuu venyttävä tai puristava jännitys. Toisin sanoen se ilmoittaa, minkä verran kappale pitenee venytettäessä tai lyhenee puristettaessa. Ks. myös kimmokerroin.
Kiviaines
eng. aggregate
Betoniin käytettävää kiviainesta eli ns. runkoainetta on betonin tilavuudesta noin 70%. Se koostuu erikokoista kivirakeista (tyypillisesti 0.02-16 mm). Runkoaineen karkeimman osan muodostaa murske tai luonnonsora ja hienomman luonnonhiekka. Runkoaineena voidaan käyttää myös murskattua betonia.
Korroosio
eng. corrosion
Korroosio eli ruostuminen on sähkökemiallinen ilmiö, jossa raudan yhdisteet pyrkivät muuttumaan takaisin niiksi yhdisteiksi, joita niissä luonnossa esiintyy, kuten oksideiksi ja hydroksideiksi. Korroosion seurauksena raudoituksen pinnasta liukenee materiaalia, mikä johtaa raudoitteiden poikkileikkauksen pienenemiseen heikentäen rakenteen kantavuutta. Korroosio aiheuttaa teräsbetonirakenteissa betonipinnan halkeilua ja lohkeilua sekä jossain tapauksissa sisäistä halkeilua, sillä korroosiotuotteet vaativat huomattavasti alkuperäistä tilavuutta suuremman tilan.
Katso myös karbonatisoituminen, pistekorroosio, vetyhauraus , jännityskorroosio, ja kemiallinen korroosio.
Kuitubetoni
Kuitubetoni on betonilaatu, jossa betonin sekaan on yleisemmin sekoitettu teräskuituja tai polymeerikuituja (muovikuituja). Vähemmän käytettyjä kuituja ovat lasi- ja hiilikuidut, keraamiset kuidut, PVA-kuidut ja basalttikuidut. Kuidut parantavat betonin vetolujuutta, dynaamisten kuormien kestävyyttä sekä sitkeää murtokestävyyttä. Rakenneosissa käytettävien teräskuitujen on täytettävä standardissa SF-EN 14889-1 esitetyt vaatimukset.
Kuivumiskutistuma
eng. drying shrinkage
Veden poistuminen pienentää rakenteen tilavuutta, eli betoni kutistuu. Betonin varhaisvaiheessa tapahtuvaa kutistumaa kutsutaan plastiseksi kutistumaksi ja kovettuneen betonin kutistumaa kutsutaan kuivumiskutistumaksi. Veden poistumisen ja kuivumiskutistumisen välinen yhteys on lineaarinen. Kosteus joka ei sitoudu kemiallisesti eikä jää pysyvästi betonin pienimpiin huokosiin, voi poistua rakenteesta. Kuivuminen aiheuttaa betonissa olevaan veteen jännityksiä, jotka imevät vettä pois geelihuokosista. Tällöin geelihiukkasten välit pienenevät ja geeli kutistuu pakottaen betonin kutistumaan. Kuivumiskutistuminen ei ole täysin palautuva, jos betoni kastellaan. Vedessä säilytetystä betonista ei poistu kosteutta, eikä siinä tapahdu kuivumiskutistumista. Betonin kuivumiskutistumaa pidetään yhtenä merkittävimpänä syynä betonirakenteen halkeamiin sekä esimerkiksi keraamisten laattojen irtoamiseen betonialustastaan.
kutistuma
eng. shrinkage
Kovettuneen betonin kuivumisesta ja kemiallisista muutoksista aiheutuva tilavuuden pieneneminen, joka on riippuvainen ajasta ja kuivumisolosuhteista, mutta ei lämpötilasta eikä ulkoisen voiman aiheuttamasta jännityksestä.
laskennallinen mitoitus
eng. design by calculation
Laskennallista mitoitusta voidaan käyttää kaikissa rasitusluokissa olevien betonirakenteiden käyttöiän arviointiin. Rakenteiden käyttöikä arvioidaan erikseen laskien rasitusluokkien suhteen, ja näistä lyhin käyttöikä on määräävä. Laskennallinen mitoitus perustuu standardin ISO 15686 periaatteelle, jossa rakenteen ennakoitu käyttöikä määritetään kertomalla nk. vertailukäyttöikä eri tekijät huomioon ottavilla kertoimilla. Menetelmää voidaan soveltaa, kun suunnittelukäyttöikä on 50...200 vuotta.
Katso myös taulukkomitoitus
Lentotuhka
eng. fly ash
Lentotuhka on hienoksi jauhetun kivihiilen poltossa voimalaitoksessa syntyvä pozzolaani, joka erotetaan savukaasuista. Pozzolaani tarkoittaa, että lentotuhka reagoi sementin hydrataatiossa syntyvän kalsiumhydroksidin kanssa muodostaen kalsiumsilikaattihydraattigeeliä. Lentotuhkaa käytetään paitsi sideaineena niin myös fillerinä eli erittäin hienorakeisena täytekiviaineksena korvaamaan kiviaineksen hienoaineosuutta. Lisää tietoa lentotuhkasta täältä.
Maksimiraekoko
eng. maximum aggregate size
Nykyisin kiviaineksen ylänimellisraja. Kts. ylänimellisraja.
Massiiviset rakenteet
eng. massive structures
Betonirakenne katsotaan massiiviseksi, jos se on mitoiltaan niin suuri, että on tarpeen ryhtyä erityistoimenpiteisiin hydrataatiolämmön aiheuttamista lämmönmuutoksista syntyvän halkeiluvaaran tai korkeasta lämpötilasta johtuvan lujuuskadon rajoittamiseksi. Massiivisina rakenteina pidetäänkin yleensä rakenteita, joissa pienin sivumitta on vähintään 1000 mm. Lue lisää massiivisista rakenteista.
Mikro(polymeeri)kuitu
eng. micro synthetic fibre / polypropylene ´micro´ fibre
Mikropolymeerikuidut ovat kooltaan pieniä kuituja, noin 5…30 mm pitkiä ja muutama kymmenen mikrometriä paksuja, eli hiuksen kokoluokkaa. Useimmiten ne valmistetaan polypropeenista, mutta raaka-aineena voi olla myös nailon, polyesteri, akryyli tai lasi. Valmistustavan mukaan mikrokuidut jaetaan yksisäikeisiin (monofilamentti) tai monisäikeisiin (multifilamentti) fibrilloituihin kuituihin.
Murske
eng. crushed aggregate
Yleisnimitys kaikille kalliosta tai sorasta murskatulle kiviainekselle. Alalla puhekielessä murskeella tarkoitetaan usein nollapohjaista murskattua kiviainesta. Vertaa myös termiin sepeli.
Kuvassa oikealla 0/8 kalliomurske ja vasemmalla vertailun vuoksi luonnon muovaava 0/8 betonisora.
Muunnettu lujuus
eng. transposed strength
Betonin laadunvalvonnassa betoniperhettä muodostettaessa perheenjäsenten joukosta valitaan vertailubetoni, jota joko valmistetaan eniten tai joka edustaa perheen keskivertoa. Tutkittavan betonin lujuus muunnetaan vastaamaan vertailubetonin lujuutta vertaamalla tutkittavan betonin puristuslujuustulosta kyseisen betonin tavoitelujuuteen. Yksinkertaisimmin muunnettu lujuus saadaan lisäämällä poikkeama vertailubetonin tavoitelujuuteen.
Ohuthie
eng. thin section
Ohuthie on laastista, kivestä tai muusta vastaavasta kiinteästä ja kiteisestä materiaalista valmistettu lasilevylle liimattu n. 20...25 µm paksu leike. Tarkoitus on, että valo kulkee tutkittavan näytteen läpi. Manipuloimalla näytteen läpi kulkevaa valoa erilaisten polarisaattoreiden, linssien ja himmentimien avulla saadaan tietoa tutkittavan materiaalin (runkoaine, sideaine) rakenteesta ja koostumuksesta. Ohuthienäytteestä voidaan tutkia jotain tiettyä asiaa (esim. huokosjako) tai tehdä yleinen kunto/rakenne/koostumus selvitys. (esim. pakkasrapautuma). Hienäytettä varten betonista on irrotettava näyte yleensä timanttiporaamalla.
Pesty uusiokiviaines
eng. reclaimed washed aggregate
Kiviaines, joka saadaan betonimassaa pesemällä.
Piilevä (latentti) hydraulinen ominaisuus
eng. latent hydraulic property
Piilevät hydrauliset materiaalit muodostavat sitoutuvia ja kovettuvia reaktiotuotteita, mutta edellyttävät veden lisäksi pienen määrän alkalista aktivaattoria, joka voi olla joko kalsiumhydroksidi tai jokin muu kuin Ca(OH)2. Piilevien hydraulisten materiaalien CaO-pitoisuus on riittävä kalsiumsilikaattihydraattien muodostumiseen reaktioiden alkaessa. Pozzolaaneissa CaO-pitoisuus on kuitenkin riittämätön.
Esimerkkinä piilevästä hydraulisesta materiaalista on masuunikuona.
Pintahie
eng. polished section
Pintahie on yleensä laboratoriossa valmistettu näyte, jota tarkastellaan mikroskoopilla suoraan hiotulta ja kiillotetulta betonipinnalta. Tarkastelu tapahtuu stereo- ja/tai pintavalomikroskoopilla. Valo heijastuu näytteen pinnasta, toisin kuin ohuthieessä, jossa valo kulkee näytteen läpi. Pintahienäyte voidaan valmistaa esim. kuutiosta tai poralieriöstä ja se on ohuthiehen verrattuna nopea ja yksinkertainen valmistaa, mutta sen tarkkuus ja informaatiosisältö ovat ohuthiettä selvästi pienemmät.
Pistekorroosio
eng. pitting
Pistekorroosiossa raudoituksen syöpyminen on keskittynyt pienille alueille raudoitteen pinnassa. Sen yleisin aiheuttaja betonissa ovat kloridit. Tällöin syöpyvä alue raudoituksessa eli anodi on pinta-alaltaan pieni ja katodi (elektroneja vastaanottava alue roudoituksesta) sitä vastoin pinta-alaltaan suuri. Lisäksi kloridit kiihdyttävät raudan liukenemista, mutta eivät itse kulu reaktiossa. Kloridien aiheuttaman korroosion nopeus onkin suurempi kuin raudoituksen korroosionopeus karbonatisoituneessa betonissa. Tämän vuoksi raudoitustangon pinta-ala voi kloridikorroosiossa pienentyä paikallisesti suhteellisen nopeasti.
POISSONIN VAKIO
eng. Poisson's ratio
Poissonin vakio on materiaalin ominaisuuksia kuvaava suure, joka kuvaa sitä, minkä verran materiaalista tehty kappale sitä puristettaessa levenee tai venytettäessä kapenee poikittaisessa suunnassa.
Polymeerikuidut
eng. polymer fibres
Synteettiset polymeerikuidut eli muovikuidut voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, mikrokuituihin ja makrokuituihin. Mikrokuitujen halkaisija on < 0,30 mm ja makrokuitujen halkaisija > 0,30 mm.
Makrokuituja käytetään yleensä parantamaan kovettuneen betonin jäännösvetolujuutta teräskuitujen tapaan. Mikrokuituja käytetään tuoreen betonin ominaisuuksien parantamiseen ja kovettuneen betonin lohkeilun vähentämiseen palotilanteessa.
Portlandseossementit, CEM II
eng. Portland-composite cement
Portlandseossementit CEM II, joiden tunnus on A, sisältävät portlansementtiä ja 6...20% seosaineita laskettuna klinkkerin ja seosaineiden yhteisestä määrästä.
Portlandseossementit CEM II, joiden tunnus on B, sisältävät portlansementtiä ja 21...35% seosaineita laskettuna klinkkerin ja seosaineiden yhteisestä määrästä.
Pozzolaani
eng. pozzolan
Pozzolaaniset materiaalit sitoutuvat ja kovettuvat vain veden ja liukoisen kalsiumhydroksidin läsnäollessa. Kalsiumhydroksidia muodostuu portlandsementin hydratoitumisen aikana. Reaktiossa syntyy reaktiotuotteita, jotka ovat kemialliselta koostumukseltaan ja lujuusominaisuuksiltaan samanlaisia kuin hydraulisilla materiaaleilla, kuten sementillä .
Esimerkkeinä pozzolaanisista materiaaleista ovat silikajauhe ja lentotuhka.
REACH-asetus
eng. REACH regulation
REACH-asetuksessa säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä tiedottamisesta toimitusketjussa. REACH tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorization and restriction of CHemicals.
Asetus koskee kemiallisia aineita sellaisinaan, seoksissa ja esineissä. Tämä tarkoittaa, että asetus koskee esimerkiksi kemiallisia aineita maaleissa,betonin lisäaineissa, sementeissä, siivousaineissa, liimoissa, teollisuuskemikaaleissa, tekstiileissä, huonekaluissa, urheiluvälineissä ja sähkölaitteissa. Siksi asetus koskee useimpia yrityksiä EU:ssa.
Sementtikemian lyhenteet
eng. cement chemist notations
Sementtikemian lyhenteet on luotu helpottamaan sementtikemiassa eniten käytettyjen yhdisteiden merkintääa. Se on keino lyhentää ja yksinkertaistaa kalsiumin, piin ja eri metallien oksidien (hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste) kaavoja.
C | CaO | kalsiumoksidi |
S | SiO2 | piidioksidi |
A | Al2O3 | alumiinioksidi |
F | Fe2O3 | rautaoksidi |
M | MgO | magnesiumoksidi |
K | K2O | kaliumoksidi |
N | Na2O | natriumoksidi |
H | H2O | vesi |
`bar S` | SO3 | sulfaatti |
`bar C` | CO2 | hiilidioksidi |
Suhteituslujuus
eng. proportioning strength
Betonin koostumusta määritettäessä betonille lasketaan suhteituslujuus Ks. Suhteituslujuus ei ole mitattavissa oleva lujuus, vaan apusuure, jota käytetään suhteitusta tehdessä. Suhteituslujuus saadaan kertomalla betonin tavoitelujuus (Kt) suhteituslujuuskertoimella ks. Lisää suhteituslujuuden laskemisesta Oppiminen -osiossa.
Sulfaatinkestävyys
eng. sulphate resistance, sulphate-proof
Betonin sulfaattien aiheuttamassa vaurioitumisessa sulfaatti-ionit (SO42-) tunkeutuvat betoniin ja reagoivat sementin sisältämän trikalsiumaluminaatin (C3A) ja sen hydrataatiotuotteiden kanssa. Sulfaattivaurion kemiallisessa reaktiossa sulfaatit reagoivat ensin sementtikiven kalsiumhydroksidin kanssa, jolloin muodostuu kipsiä. Tämän jälkeen sulfaatti-ionit ja kipsi reagoivat edelleen kalsiumaluminaattihydraattien kanssa. Tällöin muodostuvan ettringiitin moninkertainen tilavuus verrattuna lähtöaineiden tilavuuteen on pääsyynä betonin vaurioitumiseen.
Sulfaatin kestävissä sementeissä C3A:n pitoisuus on rajattu enintään 3,0 %:in.
Suojahuokoset
eng. protective pores
Suojahuokoset vaikuttavat erityisesti betonin pakkasenkestävyyteen. Suojahuokosten määrää voidaan lisätä betonin lisäaineena käytettävien huokostimien avulla. Suojahuokosten tilavuusosuus betonista on noin 2,5…8 % ja sementtikivestä noin 20 %. Huokosten koko on noin 0,01…0,8 mm, ja niiden välinen etäisyys noin 0,4 mm. Tällöin huokosjako, jolla tarkoitetaan huokosten etäisyyden keskimääräisen etäisyyden puolikasta, on noin 0,2 mm. Lyhyt etäisyys varmistaa, että jäätymissyklien aikana veden paineen ollessa korkea vesi virtaa kapillaarihuokosista ilmahuokosiin. Sulan vaiheen aikana vesi virtaa takaisin kapillaarihuokosiin. Veden kulkeutuminen kapillaarihuokosten ja ilmahuokosten välillä on pakkasenkestävyyden edellytys, ja siksi betoninormeissa on annettu vaatimukset kovettuneen betonin huokosjaolle. Kuvassa runsaasti pieniä ja pyöreitä suojahuokosia (keltaiset).
Supistumishuokoset
eng. contraction pores
Veden ja sementin reaktioissa syntyvien lopputuotteiden (mm. CSH-geeli, Ca(OH)2) tilavuus on hieman pienempi kuin lähtöaineiden. Tämä tilavuuden muutos aiheuttaa sementtikiveen niin sanottuja supistumishuokosia. Ne ovat sisältä tyhjiä, kun taas reagoimaton vesi muodostaa vesi- ja ilmatäytteisiä kapillaarihuokosia. Supistumishuokosten määrä on 25 % kemiallisesti sitoutuneen veden määrästä (tilavuudesta).
Sääsuoja
eng. construction site cover
Sääsuoja on tilapäiseen käyttöön tehty suojarakenne, jonka tarkoituksena on suojata työkohde, työntekijät ja rakennusmateriaalit sään ja sen muutosten vaikutuksilta kuten sateelta, lumelta, jäältä, tuulelta, pakkaselta tai liialta auringonvalolta. Lue lisää sääsuojista.
Tartunnaton jänne
eng. unbonded post-tensioned tendons
Ankkurijännebetonin sovellus on tartunnaton jänne eli niin sanottu rasvajänne. 7-lankaiset jänteet on suojattu rasvakerroksella ja tartunnan estävällä muovikuorella. Jänteet asennetaan valuun (ilman erillisiä suojaputkia), jännitetään betonin kovetuttua noin 200 kN:n voimaan ja ankkuroidaan kiilaamalla. Rasvakerroksen ansiosta kitka on pieni ja rasvakerros myös suojaa jänteitä korroosiolta.
Tartuntajänne
eng. pre-tensioned bonded tendons
Jänne, jonka voima siirretään betoniin tartunnan välityksellä.
Tartuntajänne(menetelmä)
eng. pre-tensioned bonded tendons
Betonirakenne voidaan jännittää periaatteessa kolmella eri menetelmällä, joita ovat tartuntajännemenetelmä sekä ankkurijännemenetelmä, jossa jänteet joko injektoidaan tai jätetään tartunnattomiksi. Tartuntajännemetelmässä jänteet jännitetään valualustalla tai muotissa ennen betonin valua ja ankkuroidaan alustan päissä oleviin kiinnityslaitteisiin. Kun betoni on saavuttanut riittävän, suunnittelijan määräämän lujuuden, jänteet päästetään irti kiinnityslaitteista. Betonin ja teräksen välinen tartunta siirtää jännevoimat koko rakenneosan mitalla puristamaan betonia. Tartuntajännemenetelmä soveltuu hyvin jännitettyjen elementtien tehdasmaiseen valmistukseen. Noin 80...90 % jänneteräksestä käytetään elementtirakentamisessa.
Taulukkomitoitus
eng. design with tabular data
Betonin sunnittelukäyttöikään liittyvät vaatimukset voidaan selvittää taulukkomitoituksella tai laskennallisella mitoituksella. Taulukkomitoitusta voidaan käyttää rakenteelle, jonka suunnittelukäyttöikä on joko 50 tai 100 vuotta. Eri suunnitteluparametreja koskevat vähimmäis- tai enimmäisarvot esitetään esimerkiksi Betoninormien talulukoissa rasitusluokittain.
Transitiovyöhyke
eng. interfacial transition zone (ITZ)
Betonissa runkoaineen ja sementtipastan välille muodostuva faasiraja, joka johtuu seinävaikutuksesta. Transitiovyöhykkeet ovat n. 10 ... 200 μm paksuja alueita runkoainerakeiden ympärillä. Näissä kohdissa sementtipastan rakenne oli muuta pastaa huokoisempaa. Runkoaineen välittömässä läheisyydessä ei ole lähestulkoon ollenkaan sementtihiukkasia, minkä takia pääasiallinen hydrataatiotuote faasirajalla on kalsiumhydroksidi (Ca(OH)2) sekä ettringiittikiteet eikä kalsiumsilikaattihydraatti (C-S-H). Faasirajalla hydratoitumattoman sementin osuus on hyvin pieni ja huokoisuus suuri.
Elektronimikroskooppikuva runkoaineen ja sementtipastan väliin syntyvästä faasirajasta (kuva: Johanna Tikkanen)
Vedenalaiset valut
eng. under water concrete
Betonirakenteita joudutaan toisinaan valamaan veden alla joko vapaaseen veteen tai veden täyttämään muottiin, kun kuivien valuolosuhteiden järjestäminen on teknisesti vaikeaa ja/tai taloudellisesti kannattamatonta. Betonoitaessa veden alle ongelmina ovat betonin sideaineiden huuhtoutuminen sekä veden sekoittuminen betoniin muuttaen sen ominaisuuksia. Työtä suunniteltaessa on myös huomioitava alhaisen lämpötilan aiheuttama sitoutuminen ja lujuudenkehityksen hidastuminen, tavanomaista valua vaikeampi tiivistystyö sekä huono näkyvyys. Lue lisää vedenalaisista valuista.
Vetykorroosio
eng. hydrogen embrittlement
Ollessaan samanaikaisesti vetojännityksen ja korroosiota aiheuttavien tekijöiden vaikutuksen alaisena raudoitus voi syöpyä erittäin nopeasti. Tällaisia syöpymismuotoja ovat jännityskorroosio ja vetyhauraus, joiden esiintymiselle on suurimmat mahdollisuudet jänneraudoituksessa. Vetyhauraus on seuraus sellaisesta katodireaktiosta, jossa syntyy atomimuodossa olevaa vetyä. Vety tunkeutuu teräkseen ja aiheuttaa siinä muuttuessaan molekyylimuotoon suuren sisäisen paineen ja edelleenhalkeamia.
Näiden korroosiomuotojen välttämiseksi voimakkaasti jännitetyn jänneraudoituksen tulee olla niin hyvin suojattu, ettei se edes paikallisesti menetä passiivisuuttaan. Katso myös jännityskorroosio.