Betonirakenteiden korjaussuunnittelu, talo
Tässä osiossa annetaan ohjeita tyypillisten säärasitetuissa ulkobetonirakenteissa esiintyvien vaurioiden korjaamisen suunnittelua ja korjausten toteuttamista varten. Näitä ohjeita voidaan käyttää soveltaen myös muun tyyppisten betonirakenteiden korjaamisessa. Siltojen ja muiden pakkas-suolarasitettujen rakenteiden tai merkittävälle vedenpaineelle altistuvien rakenteiden kuten patojen korjaamiseen on oma ohjeistuksensa, joka valmistuu sivustolle myöhemmin. Siltojen betonirakenteiden korjaamisesta on annettu ohjeita Väyläviraston Siltojen korjausohjeissa (SILKO).
Betonirakentamista ja betonirakenteiden korjaamista koskevat lukuisat määräykset, ohjeet ja standardit. Korjausrakentamisen toimijoita velvoittavat rakentamista koskevat lait ja asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset sekä niihin verrattavat julkisoikeudelliset säädökset. Työssä on noudatettava hyvää rakentamistapaa ja käytettävä yleisesti tunnettuja työmenetelmiä. Lisäksi toimijoiden on oltava työhönsä päteviä.
Betonirakenteiden suunnittelua koskevat ohjeet on esitetty eurooppalaisessa standardissa SFS-EN 1992 sekä sen kansallisessa liitteessä. Ohjeita eurooppalaisen standardin soveltamiseen on esitetty julkaisuissa RIL 202 (2011) / by 61-2011 Betonirakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi. Säilyvyyssuunnittelua, valmistusta, laadunvalvontaa ja kelpoisuuden osoittamista koskevia ohjeita on annettu julkaisussa by 65 Betoninormit 2021.
Betonirakenteiden korjaamista käsittelee eurooppalainen standardisarja SFS EN 1504 Betonirakenteiden suojaus- ja korjausaineet ja niiden yhdistelmät. Määritelmät, vaatimukset, laadunvalvonta ja vaatimustenmukaisuuden arviointi. Koko standardisarja käsittää yhteensä kymmenen eri osaa. Korjaushankkeessa on varmistuttava, että viitataan ajantasaiseen standardin osaan.
Suunnitteluvaihe
Suunnitteluvaiheen pohjana on usein käytettävissä kuntotutkimustietoa kohteesta. Kuntotutkimusten tulosten ja johtopäätösten tarkoitus on antaa korjaussuunnittelijalle mahdollisimman kattavat pohjatiedot rakenteen tai rakenteiden vaurioitumisen tilasta ja siten korjaustarpeesta. Kuntotutkimustulosten analysoinnista ja hyödyntämisestä on kerrottu tarkemmin julkaisuissa by 42 Betonijulkisivujen kuntotutkimus 2019 sekä by 42 Tilaajan ohje – Betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus 2014.
Korjausmemetelmät
Korjausperiaatteen valinta on useimmissa tapauksissa monitahoinen kysymys, johon vaikuttavat monet seikat. Korjausperiaatteen valinnassa pyritään yleensä aluksi etsimään kaikki teknisesti kelvolliset vaihtoehdot eli ne korjausperiaatteet, jotka tuovat ratkaisun kohteessa esiintyviin teknisiin ongelmiin. Näistä vaihtoehdoista pyritään sen jälkeen löytämään taloudellisten ja arvostuskysymysten sekä muiden reunaehtojen kannalta paras mahdollinen kompromissi.
Suunnittelijan tulee vastuullaan olevan suunnittelutehtävän osalta mm:
- huolehtia, että hänellä ovat käytettävissään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot
- varmistaa, että määrittelemänsä materiaalit ovat soveltuvia aiottuun korjaukseen/kohteeseen
- laatia rakennuslupamenettelyssä tai rakennustyön aikana tarvittavat oman alansa
- suunnitelmat sekä siihen liittyvät piirustukset ja muut asiakirjat
- laatia rakennustyön aikaiset mahdolliset muutokset suunnitelmaan.
Lisäksi erikoisalan vastaavan suunnittelijan on oman suunnittelutehtävänsä lisäksi huolehdittava siitä, että erillistehtävinä laaditut rakenteiden, rakennusosien tai järjestelmien suunnitelmat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.
Korjaustyön toteutuksen kannalta suunnitelma-asiakirjojen keskeisin tavoite on määritellä korjaustyön sisältö sekä määrällisesti että laadullisesti mahdollisimman yksikäsitteisesti niin, että korjaustyö voidaan näiden asiakirjojen perusteella sekä hinnoitella että toteuttaa tavoitellun laatutason mukaisena.
Lähtökohtaisesti on pidettävä tavoitteena, että korjaussuunnitelmassa yksilöidään kaikkien suoritusten määrät niin tarkkaan, että urakoitsija voi antaa työstä kiinteähintaisen tarjouksen. Lähtötiedot määrien selvittämiseksi saadaan kuntotutkimuksesta.
Joissakin tapauksissa kuntotutkimusta voidaan joutua täydentämään suunnitteluvaiheessa lisätutkimuksin määrien selvittämiseksi.