Betonitöiden johtaminen  prosessi

Kantavien betonirakenteiden työmaatoteutuksessa tulee noudattaa standardia SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteuttaminen ja sen kansallista liitettä SFS 5975.

 

 betonirakentamisen työmaatoteutuksen vaiheet betonityönjohtajan näkökulmasta:

1. ennen betonitöiden suunnittelua

1.1. toteutusasiakirjat ovat valmiit ja työmaalla

Ennen rakennuskohteen minkään betonirakenteen toteutuksen aloittamista on kyseistä rakennetta koskevien toteutusasiakirjojen eli toteutuseritelmän oltava valmiit ja työmaalla saatavilla.

Toteutusasiakirjoissa esitetään kaikki rakennetta koskevat vaatimukset ja niillä tarkoitetaan kaikkia suunnittelijoiden toteuttajalle toimittamia asiakirjoja, kuten rakennepiirustuksia, työselostuksia, kansallisia säännöksiä sekä teknisiä tietoja ja vaatimuksia rakennushankkeen toteuttamiseen. Toteutusasiakirjat sisältävät myös kuvauksen kaikista käytettävistä tuotteista ja mahdollisesti tuotteiden käyttöä koskevat vaatimukset. Tiedot esitetään piirustuksissa ja/tai työselostuksissa.

 

1.2. työmaatoteutuksen laatu-, turvallisuus-, ympäristö-, kosteudenhallinta ja aluesuunnitelmat on laadittu

Jos rakennuskohteen rakennuksen tai rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta aiheutuvat seuraamukset ovat keskisuuria (seuraamusluokka CC2) tai vakavia (seuraamusluokka CC3), ja rakenteiden toteutusluokka on 2 tai 3, kantavista betonirakenteista tulee laatia osana rakenteiden toteutuksen työsuunnitelmaa työmaatoteutuksen laatusuunnitelma(Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista 9§).  Suunnitelman laatii yleensä kohteen vastaava työnjohtaja. Suunnitelma on hyväksyttävä tilaajalla. Asiantuntijalausunto kantavien rakenteiden laatusuunnitelmasta on toimitettava rakennusvalvontaan ennen aloituskokousta.

Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallinen rakennustöiden turvallisuussuunnitelma (VNa 205/2009 10§), minkä mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi. Lue lisää betonitöiden turvallisuudesta

Työmaan ympäristöasioiden hoidon järjestelyt ja tavoitteet kirjataan ympäristösuunnitelmaan. Ympäristösuunnitelma on selostus työmaan ympäristötoimenpiteistä ja sen tarkoituksena on olla työmailla työnjohtajan apuna ympäristöasioiden hallinnassa.

Työmaan kosteudenhallinnan tavoitteet ja sisältö kirjataan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Kosteudenhallintasuunnitelmalla pyritään estämään materiaalien ja tuotteiden kostuminen, varmistamaan rakenteiden kuivuminen ja vähentämään kuivauksen tarvetta. Suunnitelman sisällön määrittävät rakennuttajan laatutavoitteet ja suunnittelijan kosteudenhallintasuunnitelma.

Työmaasuunnitelma  (VNa 205/2009 11§) on jäsennelty suunnitelma eri toimintojen sijoittamisesta työmaa-alueelle. Hyvä työmaasuunnitelma on perusedellytys sille, että työmaalla on mahdollista pitää yllä toimivaa ja turvallista järjestystä.

 

1.3. kohteen betonityönjohtajat on nimetty ja hyväksytty rakennusvalvonnassa

Mikäli työmaalla tehdään kantavia betonirakenteita (toteutusluokan 2 ja 3 rakenteita), on työmaalla oltava betonirakenteista vastaava työnjohtaja eli betonityönjohtaja. Hänellä tulee olla rakenteiden ja toteutuksen vaativuutta vastaava betonityönjohtajan pätevyys. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee hyväksyttää betonityönjohtaja rakennusvalvonnalla riittävissä ajoin ennen betonitöiden aloittamista.

Mikäli kohteessa tehdään betonielementtien asennustyötä, tulee työmaalla olla betonielementtien asennustyönjohtaja, jolla on kohteen vaativuutta vastaava osaaminen ja pätevyys.

Mikäli kohteessa tehdään vaativia betonilattiota, tulee kohteessa olla betonilattiatyönjohtaja, jolla on kohteen vaativuutta vastaava osaaminen ja pätevyys.

 

2.  betonitöiden ennakkosuunnittelu

2.1. laaditaan kohdekohtainen betonityösuunnitelma 

Hyvissä ajoin ennen kohteen betonitöiden aloittamista betonityönjohtaja laatii kiinteässä vuorovaikutuksessa rakennesuunnittelijan, muotti- ja tukitelinetoimittajan, betonitoimittajan, betonointiurakoitsijan sekä työkuntien ja työmaan muiden työnjohtajien kanssa koko kohteen betonityösuunnitelman sekä muut tarvittavat tehtäväsuunnitelmat. Betonityösuunnitelmassa kohteen betonityöt jaetaan betonointiosiin. Kustakin betonointiosasta laaditaan lisäksi erillinen tarkempi betonointisuunnitelma. Betonityösuunnitelman laadinta on jatkuva prosessi. Suunnitelmaa tarkennetaan ja tarvittaessa muutetaan ennen kutakin betonoitavaa rakennetta.

Standardin SFS-5975 mukaan betonityösuunnitelmassa tai betonointisuunnitelmassa tulee ilmetä vähintään seuraavat asiat ja niiden tarkastaminen:

• laatuvaatimukset
• työn dokumentointi, tarkastukset ja betonin laadunvalvonta
• muotit ja niiden tukirakenteet sekä tarvittavat valu- ja tiivistysaukot
• raudoitus- ja jännitystyöt, betonointi- ja tiivistysmenetelmien edellyttämät aukot raudoituksessa, raudoitevälikkeet
• jako betonointiosiin
• perustiedot betonin ominaisuuksista
• betonointimenetelmä, betonin siirrot, betonointinopeus (maksimi ja minimi) ja työsaumat sekä tarvittaessa betonoinnin sallittu nousunopeus ja pudotuskorkeus
• tiivistäminen: kalusto, henkilöresurssit, tarvittava tiivistyskapasiteetti (esim. s/betoni-m3), tiivistyskaluston teho.
• valuaikataulu, betonimenekki, työnjohto, henkilövahvuus, työvuorot, varautuminen häiriöihin ja kokeiden vaatimat toimenpiteet
• jälkihoito, rakenteen lämpötilan ja lujuuden kehityksen seuranta sekä muottien ja tukirakenteiden purkaminen
• talvityöhön, korkeassa ympäristön lämpötilassa suoritettavaan valuun, lämpökäsittelyyn ja erityismenetelmiin liittyvät toimenpiteet. Mikäli käytetään lämpökäsittelyä, tulee sallittu tuoreen betonimassan ja betonirakenteen maksimilämpötila ilmoittaa betonityösuunnitelmassa.

Betonielementtien asennustyönjohtaja laatii elementtien asennustyösuunnitelman.

Materiaaleille ja tarvikkeille laaditaan tilaussuunnitelma. Betonitoimittajan kanssa sovitaan alustavasti betonitoimituksista ja niihin liittyvistä erikoistoimenpiteistä. Turhaa varastointia ja siirtelyä työmaalla tulee vältää. Materiaalien vastaanotto-, siirrot- ja varastoini suunnitellaan etukäteen ottaen huomioon niiden tarvitsema tila ja esimerkiksi maapohjan kantavuus.

Lue lisää betonitöiden suunnittelusta 

 

2.2. hyväksytetään betonityösuunnitelma valvojalla ja rakennesuunnittelijalla

Vastaavan betonityönjohtajan allekirjoittama betonityösuunnitelma tulee hyväksyttää valvojalla ja rakennesuunnittelijalla ennen sen toteuttamista.

​​​​​​​

3. Ennen betonitöiden aloittamista

3.1. pidetään koko kohteen betonitöiden aloituskokous

Hyvissä ajoin ennen betonitöiden aloittamista työmaalla järjestetään eri osapuolten yhteinen betonitöiden aloituskokous, minkä kutsuu koolle kohteen pääurakoitsija. Aloituskokouksissa varmistetaan, että betonityöt on suunniteltu kelvollisesti ja kaikki edellykset betonitöiden aloittamiselle ovat olemassa. Kokouksessa voidaan myös käsitellä betonivaluihin ja betonin valintaan liittyviä teknisiä asioita. (Lisäksi ennen jokaista vaativan rakenneosan valua pidetään erillinen betonointipalaveri, jossa betonointityöryhmä perehdytetään kyseisen rakenneosan valuun.) 

Betonitöiden aloituskokouksessa on yleensä läsnä  seuraavat  edustajat:

• pääurakoitsijan betonitöistä vastaava työnjohtaja
• valutöiden urakoitsijan työstä vastaava työnjohtaja
• betonin siirtourakoitsijan työstä vastaava työnjohtaja
• betonin toimittaja
• muottitoimittaja
• rakennesuunnittelija
• rakennustöiden valvoja

Aloituskokouksen tarkoituksena on betonivalujen laadun varmistaminen käymällä läpi betonivaluihin liittyvät asiat niin, että kaikilla osapuolilla on selvä ja yhdenmukainen käsitys työn toteutukseen ja betonin valintaan liittyvistä asioista. Aloituskokous on pidettävä hyvissä ajoin – tavanomaisissa kohteissa 2…4 viikkoa, vaativissa valukohteissa ja erikoisbetoneilla 6…8 viikkoa – ennen betonitöiden aloitusta, jotta muutosten toteuttamiseen jää riittävästi aikaa. Jos betonimassoilta vaaditaan ennakkokokeita, aloituskokous on pidettävä 6…8 viikkoa ennen betonitöiden aloitusta. 

Kokouksista laaditaan muistio.
 

3.2 varmistetaan, että koko työmaahenkilöstö on perehdytetty betonitöihin

Pääurakoitsijan on perehdytettävä sekä oma että aliurakoitsijoiden työmaahenkilöstö rakennuskohteen toimintatapoihin,  työturvallisuus- ja ympäristöriskeihin sekä turvallisuus- ja laatuvaatimuksiin ja siihen, miten ne tullaan saavuttamaan. Ennen työmaan betonitöiden aloittamista on varmistettava, että perehdyttämisessä on riittävissä määrin huomioitu betonirakentamiseen liittyvät erityispiirteet.  Tarvittaessa työmaalla järjestetään erityisesti betonitöihin liittyvä perehdyttämistilaisuus. Betonivaluihin osallistuvat henkilöt perehdytetään tehtäväänsä vielä tarkemmin betonoinnin aloituspalaverissa ennen kunkin rakenteen valua.

​​​​​​​

4. ennen valua

4.1 laaditaan valukohtainen betonointisuunnitelma

Betonityösuunnitelmaan täydennetään laatimalla kullekin rakenteelle tai valualueelle dokumentoitu betonointisuunnitelma, missä kuvataan betonityösuunnitelmaa tarkemmin kussakin valussa käytettävän betonin ominaisuudet, betonitointikalusto , -työryhmä, -menetelmät jne.

 

4.2 perehdytetään työryhmä tulevaan valuun valukohtaisessa betonointikokouksessa

Ennen kutakin valua pidetään valuryhmän kanssa betonointikokous (aloituspalaveri), missä betonityönjohtajan johdolla käydään yksityiskohtaisesti läpi tulevan valun vaiheet pohjautuen betonointisuunnitelmaan sekä työn laatutavoitteet ja työturvallisuusseikat. Lisäksi käydään läpi toimenpidesuunnitelmat mahdollisen poikkeamien ja häiriöiden varalta. Tarvittaessa betonointisuunnitelmaa tarkennetaan tai korjataan.

Kokoukseen osallistuu betonityöntekijät ja työnjohto. Kokouksesta laaditaan muistio.

 

4.3 seurataan sääennusteita

Päätettäessä varsinaisesta valuajankohdasta seurataan paikkakuntakohtaisia sääennusteita. Lämpötilaennusteiden lisäksi sade-ennusteista on hyötyä päätettäessä muottien ja raudoituksen suojaustoimenpiteistä sekä tuuliennusteista suunniteltaessa muottien tai elementtien nostoja. Säätietojen perusteella voidaan päättää esimerkiksi raudoitusten ja valujen yöllinen suojaustarve tai tarvittavan lämmityskaluston määrä .

 

4.4 tarkistetaan muotittyö ja raudoitus sekä muut edeltävät työvaiheet

Ennen betonivalua tarkastetaan muottien mittatarkkuus ja suoruus, siteiden määrä ja pitävyys sekä muottinen tiiviys, kestävyys ja puhtaus. Lisäksi varmistetaan, että muoteissa on suunnitellut varaukset, kiinnitykset ja läpimenot ja että muotit on kastelu ja käsitely tarvittavalla muotinirroitusaineella. Myös tuki- ja työtelineet on tarkastettava ennen valua. Raudoituksista varmistetaan, että ne ovat suunnitelmien mukaiset ja että ne pysyvät valun aikana paikoillaan.

Varmistetaan, että muotissa ja raudoitteissa on tarvittavat valu- ja tiivistysaukot.

Mahdolliset virheet ja puutteet korjataan ja tarkastetaan ennen töiden aloittamista. Työkohteen vastaanottotarkastuksesta tehdään pöytäkirja. 

Muottia ja raudoitusta tarkkaillaan koko valun ajan.

 

4.5 tarkistetaan työssä käytettävä kalusto ja työvälineet sekä sähkö ja valaistus

Tarkastetaan, että koneet, laitteet, työvälineet ja siirtovälineet ovat kohteeseen sopisia, tarkastettuja, toimivia ja turvallisia. 

Varmistetaan, että työkohteeseen on saatavissa riittävästi sähköä ja että valaistus on riittävä.

 

4.6 tarkistetaan kulkutiet, betonin purkupaikka sekä  betonipumppujen paikat ja pumppulinjat

Varmistetaan, että kulkutiet ovat riittävän kantavia, turvallisia ja helppokulkuisia.

Varmistetaan, että betoniautoille ja betonipumpuille on riittästi tilaa, maaperä kantaa ne ja pumpumpun ulottuma on riittävä. Varmistetaan pumppulinjan toimivuus ja turvallisuus.

 

4.7 TILAtaan BETONI

Betonitilaukset tulee tehdä 1...2 päivää ennen betonointia.  Erikoismassoja käytettäessä ja isoissa valuissa jo aiemmin. Esimerkiksi yli 100m3 valuissa ennakkotilaus olisi hyvä tehdä viikkoa ennen valua. Tarkempi toimitusajankohta voidaan näin sovittaessa vahvistaa esimerkiksi puhelinsoitolla.  Tilauksen yhteydessä tulee mainita suunniteltu toimitusnopeus, betonin siirtotapa, mahdollinen pumppauslinjasto (sen koko ja pituus) sekä ottaa huomioon betonin kuljetuskaluston soveltuvuus työmaalogistiikkaan. 

 

5. betonointi

5.1 vastaanotetaan betoni

Betonin vastaanottaja tarkastaa kuormakirjasta, että toimitus on tilauksen mukainen, ja kuittaa toimituksen vastaanotetuksi. Tarkastettavia asioita ovat muun muassa toimitetun betonin lujuusluokka, määrä ja käytetyt lisäaineet.  Havaituista virheistä tai puutteista ilmoitetaan välittömästi betonin toimittajalle.

 

5.2 siirretään betoni valupisteeseen

Työmaalla tapahtuvaan betonin siirtoon on useita eri menetelmiä ja laitteita. Siirtomenetelmän valinta riippuu valukohteesta ja sen sijainnista sekä käytettävissä olevasta kalustosta. Lue lisää betonin siirrosta.

 

5.3 VALETAAN BETONI muottiiN JA tiivistetään SEKÄ tasataan PINTA

Betoni pyritään valamaan muottiin siten, että se  pysyy tasalaatuisena,  täyttää muotin tasaisena ja halutun paksuisena kerroksena ja että se liittyy saumattomasti muotissa jo ennestään olevaan tuoreeseen betonimassaan. Valutyö tulee toteuttaa niin, että valun nousunopeus ja massan pudotuskorkeus ovat korkeintaan betonointisuunnitelman mukaisia. Lue lisää betonin valusta.

Betoni tiivistetään huolellisesti ja järjestelmällisesti täryttämällä siten, että betonimassa tiivistyy kauttaaltaan ja jokainen uusi massakerros liittyy hyvin aikaisemmin valettuun betoniin. Tiivistämisen tarkoituksena on saada betoni täyttämään muotit ja ympäröimään raudoitus täydellisesti, poistaa massasta ylimääräinen ilma ja saada betonin kiviaineksen osaset hakeutumaan lähemmäksi toisiaan. Lue lisää betonin tiivistämisestä.

​​​​​​​

6. valun jälkeen

6.1 PUHDISTETAAN KONEET JA TYÖVÄLINEET

Betonoinnissa käytetyt koneet ja muut työvälineet puhdistetaan ja pestään mahdollisimman pian valun jälkeen. Betonipumpun pesupaikan turvallisuus varmistetaan huomioiden muun muassa sähkölinjat. 

 

6.2 aloitetaan betonin jälkihoito

Vastavaletun betonin jälkihoidon tarkoituksena on luoda olosuhteet, joissa valettu rakenne kovettuu moitteettomasti saavuttaen suunnitellun loppulujuuden ja muut betonin tavoitteeksi asetetut ominaisuudet. Jälkihoitoon kuuluu muun muassa valetun rakenteen suojaaminen sadetta, tuulta, auringonpaistetta, virtaavaa vettä, kylmää ja tärinää vastaan sekä veden haihtumisen estäminen ja rakenteen pitäminen kosteana sekä oikeasta kovettumislämpötilasta huolehtiminen.

 

6.3 seurataan betonin lämmön- ja lujuudenkehitystä

Vastavaletun betonin lujuudenkehitystä  arvioidaan muun muassa muotinpurkuhetken määrittelyn yhteydessä tai arvioitaessa riskejä betonin varhaisvaiheen halkeilulle. Lujuudenkehityksen arviointiin on käytössä tietokonesovelluksia, joilla lujuudenkehitystä voidaan arvioida etukäteen tai laskea määrätyllä hetkellä rakenteesta mitattujen lämpötilojen avulla. Lujuus voidaan arvioida myös käsin laskennalla esimerkiksi Sadgroven kaavan avulla tai eurokoodeissa esitetyllä arviointimenetelmällä.

 

6.4 tehdään tarvittavat suojaus-, lämmitys- tai jäähdytystoimenpiteet

Erityisesti talvella vastavalettu betonirakenne voi edellyttää lisälämmöneristämistä sekä lämmitystä betonin jäätymisen estämiseksi ja riittävän nopean lujuudenkehityksen varmistamiseksi. 

Valettaessa kuumissa olosuhteissa tai muuten massiivisia betonirakenteita betonin betonin lämmönkehitystä voi puolestaan olla tarve hillitä erilaisilla jäähdytystoimenpiteillä. Lue lisää olosuhdehallinnasta. 

 

6.5 Laaditaan betonointipöytäkirja

Betonityö- ja betonointisuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen sekä   mahdolliset poikkeamat suunnitelmista kirjataan betonointipöytäkirjaan.